VIIMEISET PÄIVÄT MAAILMALLA

Moikka kaikille siellä ruudun toisella puolella!

Mulla alkaa tulemaan mun vaihto-oppilas-matka päätökseen. 4 kuukautta maailman toisella puolella alkaa olla ohi ja on aika palata Suomeen. Palaan Suomeen tämän viikon sunnuntaina iltapäivällä. Kuvasin videon, jossa kerron mun fiiliksiä Suomeen paluusta ja mun kokemuksesta. Kun katsoin kuvaamani videon jälkeenpäin, mua ärsytti aivan suunnattomasti se että toistin koko ajan sanaa "niinku"!!!! Siis oikeesti jotain 20 kertaa... ärsyttävää. Toivotaan, että se ei häiritse teitä.

Tämä kokemus on ollut ehkä elämäni opettavaisin ja kasvattanut mua hurjasti henkisesti. Avaan videolla enemmän asiaa ja kerron miten mun ajatusmaailma on muuttunut. 

Mulla on jotenkin sanaton fiilis vaikka silti olisi niin paljon kerrottavaa ja sanottavaa. Tää tuntuu jotenkin niin epätodelliselta, että oon jo palaamassa Suomeen ja että tää kaikki on pian ohi. Eniten jään kaipaamaan kaikkia ihmisiä, joista on tullut mulle todella läheisiä ja tärkeitä. Onneksi muistot ei koskaan katoa ja aina voi pitää yhteyttä netin kautta.

Haluan kiittää kaikkia jotka ovat lukeneet mun blogia, olleet mun tukena kun on ollut vaikeaa ja etenkin äitiä ja iskää, jotka mahdollistivat mun tulon tänne💗
Toivottavasti pidätte videosta!
KIITOS- Saara

MUN VAIHTO-OPPILUUDEN HUONOT PUOLET

Ihanaa perjantai huomenta kaikille!

Vaikka mulla on tänään alkanut tämä perjantai päivä mahtavasti (vapaapäivä), niin ajattelin kuitenkin tulla kirjoittamaan tällaisesta aiheesta. Vaikka mun vaihto-oppilas-kokemus on ollut pääasiassa erittäin positiivinen, haluaisin kertoa mitä ongelmia/negatiivista olen täällä kohdannut. 

Mulla on nyt viimeinen kokonainen normaali kouluviikko täällä ohi ja ensi viikko on sitten koe viikko, eli normaaleja tunteja ei ole lainkaan, vaan pelkkiä kokeita. Tänään alkaa kokeisiin valmistautuminen mutta tänään pääasia on kyllä viimeiset perjantai bileet!!! Noniin.. ei siitä sen enempää, mennään suoraan aiheeseen:

RASISMI: Aloitan tällä ajankohtaisimmalla asialla, sillä olen tällä viikolla kohdannut ensimmäistä kertaa elämässäni rasismia mua kohtaan. Se on uskomatonta mutta totta. Mua on pidetty täällä ns. huonompana ihmisenä kuin muut, koska olen suomalainen ja äidinkieleni ei ole englanti. Eräs tyttö jonka kanssa tein samassa ryhmässä projektia, sanoi mulle että hän ei odottanut minun tekevän ryhmätyössä mitään, koska "Tuskin hän ymmärtää mitään tästä, kun on Suomesta". Yleensä mua kohtaan osuva paskan puhuminen menee mulla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos mutta tää meni jotenkin tunteisiin. Käytiin pitkä keskustelu tästä mun opettajan ja tän tytön kanssa, ja voin kertoa että laitoin tälle tytölle luun kurkkuun sillä tavalla että hänellä ei ollut keskustelun päätteeksi enää mitään sanottavaa mulle. Halusin selventää tälle tytölle että tosiaan mut on valittu tänne kouluun kaikkien hakijoiden joukosta, puhun englannin lisäksi kahta muuta kieltä ja että Suomen koulutusjärjestelmä on Amerikan järjestelmää aika paljon edellä, jolla tarkoitin että en todellakaan ole yhtään sen tyhmempi kuin kukaa muu täällä, vaan sen takia että olen Suomesta. Voin kertoa että aika hiljaiseksi meni. 

ENNAKKOLUULOT: Tämähän ei ole mulle mikään yllätys, sillä tätä kohtaan myös Suomessa. Ihmiset olettaa että olen ärsyttävä, ilkeä jne. ihminen, mutta kun tutustuvat muhun niin sanovatkin että "Sähän oot oikeesti ihan sika hauska ja rento tyyppi", tai jotain vastaavaa. Etenkin täällä kun ollaan eri kulttuurista ja ylipäätänsä toiselta puolelta maailmaa ihmiset eivät tiedä millaisia me ollaan. Monelta olen kuullut että "Mä luulin aluksi että te ootte ihan outoja kun ootte Suomesta, mut ihan normaalejahan te ootte". Täällä on ollut vähän vaikea ystävystyä tyttöjen kanssa, sillä tuntuu että etenkin he pitävät meitä uhkana ja heillä on isot ennakkoluulot meitä kohtaan eivätkä uskalla tulla juttelemaan. Ymmärrän että saatan näyttää tosiaan ilkeältä mutta enhän mä sitä tosiaankaan ole. Pakko myöntää että aika vähän naispuolisia (jenkki)ystäviä täältä on saanut. 

KOTI-IKÄVÄ: Muutama viikko sitten kirjoittelinkin koti-ikävästä. Sitä olen kohdannut muutaman kerran täällä, joskus isompaa ja joskus pienempää ikävää. Mulla koti-ikävää on ilmennyt yleensä iltaisin, kun ei saa unta ja alkaa miettiä kaikkia asioita. Tai sitten silloin kun on puhunut esim. ystävän kanssa puhelimessa ja ei haluaisi lopettaa puhelua sillä tietää että tulee ikävä toista. Koti-ikävä on mulla mennyt yleensä suht. nopeasti ohi sillä täällä on niin ihanat ystävät joiden seurassa kaikki murheet unohtuvat. 

RAHAN KÄYTTÖ: Rahaa menee, mutta rahaa ei tule mistään. Kaikki shoppailut Dallasissa ja Chicagossa on mennyt omasta lompakosta, mutta kun rahaa ei tule mistään suunnasta, täytyy vähän miettiä että mitä voi ostaa ja mitä ei. Yleensä mun periaate on ollut että rahaa tulee ja menee, mutta tällä hetkellä, kun mulla ei ole tiedossa Suomessa vakituista työpaikkaa, täytyy käyttää rahaa vähän eri tavalla. 

CHICAGO OLI RAKKAUTTA

Heippa ihanat ja hyvää pääsiäistä!

Mulla lähenee loma täällä Chicagossa kohti loppua. Lähdemme huomenna puolen päivän aikaan ajelemaan takaisin Hancockia kohti. Loma on ollut ihana ja paljon on taas nähty ja koettu. 

Mulla oli aivan mahtava hotelli, kaikki toimi juuri niin kuin pitikin ja sijainti oli todella hyvä (n. 5 min Danielin kotoa). 

Päästiin shoppailemaan, rentoutumaan, tutustumaan Danielin perheeseen, Chicagon keskustaan sekä viettämään pääsiäistä yhdessä; täydellistä!
On tämä kyllä niin ihana ja kaunis kaupunki ei voi muuta sanoa! Ei varmasti ole viimeinen kerta kun tänne tulen, etenkin nyt kun täällä asuu hyvä ystäväni Daniel. 

Tuleva viikko tulee olemaan viimeinen normaali kouluviikko ja sen jälkeen on koeviikko jolloin on kaikki viimeiset kokeet. Suomeen paluu on lähempänä kuin uskottekaan! Hyvillä fiiliksillä odotan viimeisiä viikkoja täällä ja sitten kotiin :)

Toivottavasti pidätte videosta jonka olen kuvannut! Ei muuta kun mukavaa viikon alkua ja palataan seuraavien juttujen parissa.

Saara

MINÄ LÄHDEN LOMALLE CHICAGOON

Heipparallaa taas ihanaiset!

Niin kuin otsikosta näätte, minä tosiaan lähden ystävieni kanssa keskiviikkona Chicagoon lomalle. Ajetaan siis keskiviikko-iltapäivänä Chicagoon ja palaamme maanantaina takaisin. Ollaan tätä reissua vähän vitsillä suunniteltu jo n. kuukauden ajan. Nyt päätettiin että lähdetään sinne, kun tämän viikon perjantai on koulusta vapaa (pitkäperjantai). 

Meidän ystävä täältä Daniel on kotoisin Chicagosta, joten minä, Roosa ja Kate menemme hänen kyydillään. Kate ei tule Chicagoon asti vaan tiputamme hänet kyydistä Milwaukeen ja hän menee ystäviensä luokse. 

Roosa majoittuu Danielin perheen luokse asumaan ja minä menen hotelliin asumaan. Tosiaan tiedossa on todennäköisesti katolilaisten pääsiäisen viettoon tutustumista sekä tietysti shoppailua!! 

Kuvasin teille videon missä kerron vielä yksityiskohtaisesti asiasta joten kannattaa se vielä tsekata. 

Palaamme siis seuraavan kerran Chicagosta :)
Saara

IHANA VIIKONLOPPU

Mukavaa sunnuntaita kaikille! 

Toivottavasti kaikilla on ollut kiva viikonloppu! Mulla ainakin oli ihan huippu hyvä viikonloppu. Täällä on ollut koko viikon tosi keväiset säät, ja ne huipentuivat lauantaina, kun oli todella lämmin! Taisinkin tämän viikon videossa kertoa, että olen ollut kipeänä ja olen valitettavasti edelleen. Kävin perjantaina ostamassa lääkkeitä, ja ne ovat auttaneet jonkin verran. Etenkin tuo yötä vasten otettava yskänlääke on taannut minulle levolliset yöt eikä ole tarvinnut herätä yskimään. 

Mutta tästä viikonlopusta; Vietettiin kavereiden kanssa tosi rentoa viikonloppua ja vaan hengailtiin ja nautittiin hyvästä säästä ja toistemme seurasta.

Meidän eräs tuttu joka asuu omassa talossa asuntolan lähellä järjesti lauantaina iltapäivällä ''Dartyt'' eli ''Day time party'' joka siis tarkoittaa päiväsaikaan olevia bileitä. Istuttiin ulkona, pelattiin kaljapingistä, grillattiin ja vaan hengailtiin. Itsehän olin koko viikonlopun ihan selvinpäin että terveisiä vaan kotiin että en ole joka viikonloppu sitä hupijuomaa nauttinut jos niin luulette.

Roosa💗💗💗

Smoothie-linjalla😄😄

Kaikilla oli todella hyvä ja rento fiilis ja meillä oli tosi hauskaa

Minä ja Max💗

Lauantai-ilta meni rauhallisissa merkeissä asuntolalla. Tilattiin ruokaa ja nautittiin toistemme seurasta. Tänään ollut pyykkien pesu päivä ja tiedossa olisi vielä läksyjen tekoa. Perjantaina oli ihanaa jutella pitkästä aikaa parhaan ystävän Jannikan kanssa videopuhelua, joka sai minut taas odottamaan enemmän kotiin paluuta. Ei enää kauaa, ihanaa! 

Tässä mun kuulumiset tällä kertaa, mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Saara💗

HÖPÖTTELYVIDEO

Moikka kaikille ja hyvää torstaita!

Oon ollut vähän kipeänä viikonlopun jälkeen joten siksi blogin puolelle ei ole tullut materiaalia. 

Mulle kuuluu tällä hetkellä hyvää ja koti-ikävä on helpottanut kovasti. Kuvasin teille tänään videon jossa kerron enemmän kuulumisiani ja fiiliksiä Suomeen paluusta. Toivottavasti pidätte videosta! Palataan taas pian :)

Saara

KOTI-IKÄVÄ

Ihanaa viikon alkua kaikille!

Täällä on mukava aurinkoinen päivä, ja mulla on vasta iltapäivällä koulua, joten ajattelin kirjoittaa teille eräästä hyvin ajankohtaisesta asiasta.

Mulla on päivää vaille kuukaus jäljellä täällä, ja koti-ikävä on sietämätön. Olen viikonlopusta lähtien miettinyt kotiin paluuta ja potenut ikävää kotia ja läheisiä kohtaan. Olen myös miettinyt mistä tämä yht äkkinen koti-ikävä johtuu ja miten pääsen siitä eroon? 

Sunnuntaina nukkumaan mennessäni ajatukset rupesivat pyörimään päässä ja en pystynyt nukkumaan. Itkin monta tuntia todella ahdistuneena yksin huoneessani. Kaikki läheiseni Suomessa nukkuivat. Ei toivoakaan, että olisin siis saanut keheenkään yhteyttä. Kello 4.00AM paikallista aikaa kuitenkin muutamat ystäväni Suomessa olivat jo hereillä ja juttelin heidän kanssaan ikävästä ja oloni helpotti hetkeksi. Sain nukuttua ehkä 4 tuntia ja aamulla oli todella uupunut olo. Kerroin Roosalle aamulla mitä yöllä tapahtui, ja hän sanoi heti että tänään kannetaan sun patja mun huoneeseen ja tuut tänne nukkumaan. Onnen kyyneleet valuivat poskiani pitkin, koska tiesin että oloni helpottuu heti kun pääsen puhumaan Roosan kanssa asiasta ja oli niin ihanaa, että sain mennä heidän luokse yöksi. 

Kun näin jälkeen päin mietin tuntemuksiani sunnuntai-yönä, niin suurin niistä oli ahdistus. Musta tuntui, että mulla ei psyyke kestä enää olla täällä. Tuntui, että pää hajoaa siihen paikkaan jos en pääse täältä pois pian. Halusin vain päästä kotiin. Halusin vain siihen tuttuun ja turvalliseen ympäristöön, missä voin olla oma itseni, eikä tarvitse stressata mistään asiasta. Musta tuntui todella pahalta. Yritin nukkua, mutta en voinut olla ajattelematta koti-ikävää. Nyt kuitenkin kaksi päivää myöhemmin olo on jo paljon parempi. Välillä mietin asiaa, mutta se että sain nukkua Roosan ja Amyn kanssa helpotti todella paljon. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että mun on vaikea nukkua yksin omassa huoneessa, joten katsotaan kauan mun yökyläily Roosan luona jatkuu :D 

Nyt kuunnellessani SAARAn Superpowers-biisiä ja kirjoittaessa tätä teksiä tunnen itseni henkisesti vahvemmaksi kuin koskaan, sillä joka ikinen päivä täällä on taistelua omien ajatusten ja ikävän kanssa. Kaikki nämä vastoinkäymiset itseni kanssa ovat tehneet minusta sen vahvan ja itsenäisen Saaran, joka olen tänä päivänä. En ole luovuttaja, mutta myönnän että olen valmis tulemaan kotiin. Mä jaksan kyllä olla täällä loppuun asti ja yritän

parhaani nauttia näistä hetkistä mitä täällä vielä saan olla, koska niin kuin monet ovatkin minulle sanoneet; Kotona ehdin kyllä todellakin olla!!!

Olen kiitollinen, että mulla on täällä niin hyvä tukiverkosto, sillä ilman näitä tyyppejä täällä en oikeasti pärjäisi. Me mennään tänään Roosan ja Amyn kanssa illalla leffaan katsomaan Kaunotar ja hirviö, ihanaa :) Ei kai voi muuta sanoa tähän loppuun kuin että kyllä tämä tästä! :D

Mukavaa viikon jatkoa kaikille <3

Saara